HOUELLEBECQ: MAASTO JA KARTTA

Michel Houellebecq: Maasto ja kartta. Sarja: Aikamme kertojia. Suomentanut Ville Keynäs. Wsoy, 2011. (La carte et le territoire, 2010.)

Michel Houellebecqin Maasto ja kartta oli positiivinen yllätys. Houellebecq ei olekaan jumiutunut kyltymättömien seksimaanikkojen kuvaamiseen ja kapitalismin apokalypsiin, vaan on tarttunut länsimaisen todellisuuden kuvaamiseen vähän toisesta kulmasta: taiteen tekijän näkökulmasta.

Romaanin päähenkilö on Jed Martin, vähän niin kuin oman aikansa Balzac, monipuolinen taiteilija, joka elää omassa ajassaan ja kuvaa todellisuutta, erityisesti taide- ja rahamaailmaa. Parhaillaan Jed Martin valmistelee muotokuvasarjaa eri alojen ammattilaisista: laatukuvia nyky-yhteiskunnan merkkimiesten elämästä ja teoista, kuten kuva Bill Gatesista ja Steve Jobsista keskustelemassa tietotekniikan tulevaisuudesta (”Palo Alton keskustelu”), sekä muotokuvia katoamassa olevien ammattien harjoittajista. Yksi tällainen katoavan ammattikunnan edustaja on kuvattu teokseen nimeltään ”Michel Houellebecq, kirjailija”, jonka Jed Martin lahjoittaa kirjailijalle itselleen. Jed Martinin ja Michel Houellebecqin henkilöhahmojen kautta Houellebecq kuvaa länsimaisen miestaiteilijan elämää: mainetta ja maineen ohimenevyyttä, yksinäisyyttä ja yritystä löytää henkinen tasapaino kaiken mediakohinan ja pöhinän keskellä.

Ilman muuta Houellebecq on merkittävä länsimaisen nyky-yhteiskunnan kuvaaja. Hänellä on kyky nähdä asioita ja esittää havaintonsa kiinnostavalla tavalla ja punoa niistä tarina. Pisteliäisyyden ja kyynisyyden pahimman kärjen taittuminen on tehnyt Houellebecqin taiteelle pelkästään hyvää, eikä häntä munattomaksi voi nytkään kutsua. Päin vastoin, teos on kaikkineen kovin testosteroninen. Naiset ovat tässäkin Houellebecqin romaanissa lähinnä statistin rooleissa. Ja kun tarinassa pyöritellään koko joukko länsimaisia taiteilijoita ja kirjailijoita nimineen ja teoksineen, ei voi olla panematta merkille, että naisten nimiä ja luomuksia ei siellä mainita. Naisia ei vain noteerata. Miehen kuvaamiseen on sen sijaan tullut uusia pehmeämpiä sävyjä.